Ylläsjärven suvun historiaa

Ylläsjärven suvun historiaa on tutkinut ylläsjärveläinen professori Kyösti Kurtakko, joka on Ylläsjärven sukujuhlien yhteydessä pitänyt parikin esitelmää kylän historiasta ja perustamisesta, joita käytetään seuraavan historiikin lähteinä.

"Vanhin nykypäiviin jatkunut suomalainen asutus syntyi Tornionjoki- ja Kemijokilaaksoon vuoden 1100 -tienoilla ja asutus levisi ja lisääntyi pikkuhiljaa koko ajan. Vanhimmat uudisasukkaat olivat hämäläisiä. Kolarin korkeudelle nousi Tornionjokea pitkin 1500-luvun lopulla pitäjän ensimmäinen asukas, rautalampilainen Pekka Kolari ja naapuripitäjä Pajalaan taas Lasse Pajainen, joka on Ylläsjärven suvunkin esi-isiä.

Ylläsjärven ensimmäinen asukas oli Erkki Pekanpoika Kurtakko (myöh. Ylläsjärvi), joka osti järven rantoineen ja lompoloineen kahdella kalanelikolla (tynnyrillä) 1760-luvulla ja muutti tänne asumaan. Sitä ennen Ylläsjärvi oli kuulunut pellolaisten talonpoikien erämaan nautintajärveksi ja Samuli Paulaharjun mukaan vielä 1920-luvulla Ylläsjärven Kenttäniemessä on sijainnut pellolaisten kalapirtti. Ylläsjärven nautintaoikeuksien hankinnan jälkeen Erkki käytti hyväkseen valtiovallan asuttamispyrkimyksiä ja perusti Ylläsjärven perintötilan n:o 5 vuonna 1771. Tätä vuotta voidaan pitää virallisena kylän perustamisvuotena.

Erkki oli kotoisin naapurikylästä Kurtakosta ja hänen sukunsa historia linkittyy isänsä Pekka Mikonpoika Jokijalka-Kurtakon kautta Kolarin kirkonkylän Jokijalka-taloon, joka oli Kolarin pitäjän toinen asukas Pekka Kolarin jälkeen.

Erkin vaimo oli pajalainen Maria Dynitsintytär ja heille syntyi Kyösti Kurtakon mukaan 12 lasta. Kansanperinteen keräilijä Samuli Paulaharju kertoo, että "Erkki oli toimenmies... haki eukon Pajalasta ja siitti sille 35 lasta, joista 25 sai täyteen ristiin ja kasteeseen. Kymmenen vain meni kesken mutta sen sijaan tehtiin viidet kaksoset. Ja kaksitoista Erkin poikaa maka Köngäsen kalmistokummussa." Lapsista Pekka jäi Erkin jälkeen isännöimään taloa ja Maija tytär rakensi miehensä Matti Ollinpojan kanssa Ylläsjärvelle torpan nimeltä "Mykkälän" - paikan, joka sijaitsee nykyisen Tievan alueella. Perimätieto kertoo molempien olleen kuuroja eli mykkiä.

Ylläsjärven tilan toinen isäntä oli Pekka Erkinpoika Ylläsjärvi, joka vaimonsa Brita Kallentyttären kanssa sai 7 lasta. Perheen nuorimmaisesta lapsesta Matista tuli talon torppari, mistä lähtien Kyösti Kurtakko olettaa Mykkälän aletun kutsua myös "Torpaksi" - senkin paikan tunnemme vielä nykypäivänä. 11-lapsisen perheen isästä Petteri Pekanpojasta taas tuli Ylläsjärven tilan 3. isäntä, jonka lapsista Maria Karoliina naitiin miniäksi Luosun kylään Erkki Luosujärvelle, jonka veljestä Heikki Luosujärvestä tuli myöhemmin Ylläsjärven tilan 5. isäntä. Toinen Petteri Pekanpojan tyttäristä, Kristiina Ulriika, meni naimisiin myös yhden näistä luosulaisista veljeksistä, Petteri Aadolf Luosujärven kanssa.

Tilan 4:ttä isännyyttä näyttää Kurtakon mukaan pitänyt Petteri Aapraham eli 3. isännän poika, joka oli syntynyt 1848.Tämän jälkeen tila jostain syystä myytiin 5:lle isännälle eli Heikki Luosujärvelle Petteri Aaprahamin ja Erkki Luosujärven (joka oli siis Heikin veli ja naimisissa 4. isännän Petterin siskon kanssa) toimesta. Miksi näin tapahtui, on vielä selvittämättä. Heikki Ylläsjärvestä (ent. Luosujärvi) tuli tilakaupan myötä Ylläsjärven tilan 5. isäntä 25.2.1882 päivätyllä kauppakirjalla. Hinta oli 4300 markkaa noin 600 hehtaarin tilasta.

Heikki Ylläsjärvi oli siis kotoisin Luosusta, jonne hänen isänsä Johan Erik Erikson Luosujärvi (ent. Jokijalka) oli muuttanut Kolarin Jokijalasta. Isä Johan Erik omisti Kolarin pappilan maita ja hänen isänsä toimi Kolarin lautamiehenä. Myös Ylläsjärven ensimmäisen asukkaan, Erkki Ylläsjärven suku oli lähtöisin tästä samaisesta talosta. Heikin äiti Greta Heikintytär taas oli omaa sukua Äkäslompolo, vanhempinaan Henrik Johanson Äkäslompolo ja Kaisa Andersintytär, joka periytyy suoraan alenevassa polvessa Äkäslompolon perustajasta Daniel Äkäslompolosta eli Jarhoisten Tanelista.

Heikki Ylläsjärvi avioitui Sofia Fredrika Tapojärven kanssa ja heille syntyi 6 lasta. Ylläsjärven tilan aika yhden isännän alaisuudessa päättyi Heikki Ylläsjärveen, jonka kuoleman jälkeen tilan isännyys jakaantui hänen kolmen lapsensa Aukustin, Marian ja Kallen kesken. Tilan omistussuhteet määräytyivät siten, että Aukusti ja Kalle omistivat tilasta kumpikin neljänneksen ja Maria puolet, kun hän osti miehensä Oskari Kurtakon kanssa perintöosuudet kahdelta muulta sisarukseltaan.

Veljeskatras Aukusti, Kalle ja Aate ostivat puolestaan Hyötylän tilan, jonka kohtaloksi muodostui velkaantuminen ja ajautuminen 1910-luvun alussa oululaisen Snelmannin kauppahuoneen omistukseen. Hyötylä sijaitse "Torpan" mailla ja siellä oli asustellut vanhaa Ylläsjärven sukua. Myöhemmin Aukusti ja Kalle ostivat Aaten osuuden Hyötylän tilasta Aaten muutettua Kittilään.