en-Ylläsjärven jäällä
Mielestäni yksi upeimmista luonnon äänistä on, kun syksyllä järvi alkaa jäätyä ja se "volahtellee", ulisee, kun pakkanen kiristää otettaan ja jää laajenee synnyttäen pitkiä railoja.
Luonnonjäillä
Ylläsjärvi jäätyy yleensä loka-marraskuussa. Usein koululaisten syysloman jälkeen jää kestää jo ihmisen ja silloin tällöin meille sattuu upea syksy jäiden suhteen eli järvet jäätyy, mutta lumi antaa odottaa itseään. Silloin järvellä käy kuhina, kun luistimet kaivetaan esille ja lähdetään nauttimaan luonnonjäistä! Retkiluistelu luo samanlaisen vapauden tunteen kuin hiihto hankikannolla keväällä; voi viilettää minne päin huvittaa ja nauttia vauhdin hurmasta! Joinakin syksyinä ei luistelukelejä tule ollenkaan, ja joskus taas peilijäästä pääsee nauttimaan pari-kolmekin viikkoa.
Kokeilimme joskus ylläpitää järvellä retkiluistelureittiä koko talven, mutta näilä leveysasteilla lunta tulee niin paljon, että sen paino nostattaa aina jostakin vettä jään päälle ja reitin aukipitäminen ja jäässä pysyminen on aika toivotonta. Jäätä Ylläsjärvessä kyllä riittää, aina pohjaan saakka tampatuissa kohdissa, koska Ylläsjärvi on varsin matala, syvimmässä montussakin vain noin 3 metriä. Mutta talven aikana järvellä esiintyy uhkuavantoja (=uuve), joita kannattaa varoa sekä tietysti Aurora Estaten talviuintiavantoa.
Ylläsjärven jäällä
Monenlaista kulkijaa
Talvella järven eteläpäässä kulkee moottorikelkkareitti ja kyläyhdistys tamppaa Ruonanojalle Isosaaren kautta kulkevaa talvireittiä kelkalla. Näitä kelkanjälkiä pitkin voi kulkea vaikka kävellen tai läskipyörällä ottaen huomioon, että tuuli voi järvellä siirrellä lunta nopeastikin. Jäällä liikkuukin talvella monenlaista kulkijaa, onhan sieltä aivan upeat näköalat Yllästunturille. Vaikka emme ole koskaan saaneet järvelle kovasti kaipaamaamme hiihtolatua (emmekä edes virallista talvireittiä), siellä näkee kelkkailijoita, leijalautailijoita, suksijoita, koiranulkoiluttajia, pilkkijöitä, talvipyöräilijöitä ja tietysti illan hämärtyessä myös revontulibongareita, mutta ei ruuhkaksi asti. Pötkähdä siis porontaljalle ja katse kirkkaalle yötaivaalle. Jos reposia ei näy, etsi tähtitaivaalta Pohjantähti. Orion näkyy hienosti järven takana ja sen Betelgeuse edelleen loistaa meille punaista valoaan, vaikka liekkö jo räjähtänyt... Sen valolla kun kestää yli 500 vuotta saavuttaa maa.
Kevätauringon paistaessa heräilevät Ylläsjärven ahvenet. Hyviä pilkkipaikkoja löytyy vaikkapa saarten välistä. Ylläsjärvessä on siis kaksi saarta, Isosaari ja Pikkusaari. Isosaaresta löytyy kyläyhdistyksen rakentama tulipaikka pöytineen, mutta siellä ei ole polttopuuhuoltoa. Omat puut siis mukaan! Polttopuita voi ostaa vaikka Eelin kaupasta.
Järvi volahtellee syksylä.