Eelin kauppa

Kyläkauppa

Teillä on ollut tuo Eelin kauppa alusta asti täällä Ylläsjärvellä?

Joo, se oli meillä niin kuin kotikauppana vuoesta 1963. Oli ensinnä tuossa kamarissa, joka on viis kertaa kolme. Mutta sitten, ku turistimajoitus lopetethin, niin navetta ja se puoli kaupaksi ja sielä piethin sitten kauppaa niin kauan, kun alko tuo Kittilän tie tulehman tänne.

Silloin, ku me alotimma, ei ollu sähköjä ollekhaan. Ei muuta ku kaasuvalot ja kaasuhellät oli itteleä kelläki ja karjaa oli tietenki kylä täynä. Se oli hyvin pientä, niin kuin kylän asiakaspiiri, koska kaikki sai meijeriltä voit ja maiot ja sitten oli vielä hinkiläisiä.

Mitä teillä oli siellä myynnissä?

No siellä oli saapi sanoa, että melkeinpä kaikkea, hevosenkenkänauloista lähtien. Rakennustavaroita oli ja apulannat.

Ja olihan sielä tietenki makkarat ja läskit ja voitaki oli vähin. Makkaroita piethin tuolla kaivossa, että ne pyssyy kylmänä. Ja sitten täyty kysyä aina, että mitä makkaraa sie otat ja minkä verta suunilensa ja mie aina sitten puukon kans lähin sinne kaivole ja vinttasin sen ylös sieltä ja niin leikkasin siitä pätkän. Ja terveyslautakunnan kans oli vähän ongelmia, ko että on makkarat täälä ja näitä ei sais täälä pittää. Mutta mie sille sanoin, että pitäis tuoa sähkö, että miten me voima sen tehä ko ei ole sähköä. Ja yksi pieni kaasujääkaappi vain oli, jossa oli lenkkiä ja munia ja semmosia.

Kuivaa muonaa oli jauhoja, leipää, kahvia ja semmosta. No elukoitten jauhot tuli Kaulirannalta autola ja ne panthin säkkeihin ja aitassa oli sitten se jauhovarasto. Hevosen kaurat ja kaikki sinne tuli. Ruisjauhot oli semmosissa säkeissä ja ne piti panna semmosiin keikkaloohviin, josta jauholaakkarilla sitten pienemphin pusseihin. Riisiä ja makaroonia oli kans. Tupakkaa ja tulitikkuja oli. Hiivat ja semmosta pientä hommaa oli. Ja sitten omenat ja appelsiinit oli. Limpsaaki oli ja kaljaaki, mutta tietenki oli se ykköskalja. Ei se niin laaja valikoima ollu, mutta parempi tyhjääki.

Vaatetavaraaki oli flanellipakkoja ja muita kangaspakkoja, mistä sai neuloa sitten itte kukanenki, ko kotona neulothin.

Sitte oli kaikkia tykötarpheita automiehilekki; bensaa, polttoöljyä. Polttoöljy veethin aina tynnyristä, sen piti imeä suula ja välhin tuli polttoöljyä suuhunki.

Kaikki tavara tuli Eino Aholta Kaulirannasta. Joo, sinne sai tilata kaikki, niin se sitten kuorma-auto tuli ja toi kerran viikossa sen.

Miten teillä oli aukioloajat?

No se oli auki aina ko asiakas tuli. Yöläki saatto tulla bensanottajia, niin sitä piti laukkoa bensatankile pumppahmaan bensaa käsipumpula. Ne anto mulle kouhran sen rahan, niin mieki pääsin taas täkin alle nukkumhan.

Ja niin sitä vain sitten pärjäthin ja ihan hauskaa ja hyvää aikaa se oli. Elle Ylläsjärvi (s. 1932)